On my way

Jaha, taas tuli tietokoneen hankinta. Tälläkertaa isälle pöytäkone. Isä oli valinnut valmiin koneen ja siinä oli tietysti Vista mukana. Ja taas tarinaa kuinka elämä sen kanssa alkaa uudessa koneessa… (more…)

Ei sitä vain koskaan opi. Muistutan heti alkuunsa että älä osta ATI näytönohjainta!

Tuli aikanaan ostettua tietokone osista ja oli tarkoitus kasata siitä hyvä kokoonpano. Hyvät komponentit tuli valittua ja sitten laittamaan yhteen. Kasaus onnistui ilman mitään ongelmia. Mutta kone ei herännyt henkiin. No - hieman tarkastuksia ja… ei edelleenkään. Seuraavaksi muistien vaihto eri paikkoihin - eikä eloa. No - muistit takaisin kauppaan ja toiset halvemmat (hitaammat) tilalle. Ja ei sittenkään eloa. Prkl… projekti sai jäädä sitten jäihin kunnes taas jaksaa.

Myöhemmin huomasin kokeilla ikivanhaa PCI väyläistä näytönohjainta ja sillä kone saikin eloa?!?! Mikä vika Nvidia ohjaimessa oli? No - näytönohjain meni sitten toiseen koneeseen ja siellä se toimi hyvin. Vaikka näytönohjain olikin “liian hyvä” siihen. Myöhemmin ostin sitten ATI näytönohjaimen tähän emolevyyn ja kaikki oli about kunnossa kun käyttää Linuxin open-source ajureita. Mutta aina välillä tulee halu saada testattua Linuxin pelejä 3D kiihdytyksellä, kiihtyykin vain ylläpitäjän mieli… ATI:n fglrx -ajurit on PASKAT. ATI ei osaa tehdä ajureita joissa toimisi sekä videoiden pyöritys että 3D kiihdytys. Ja vielä työpöytäefektitkin… Jätä siis ATI ohjain ostamatta!

Linuxia ei tarvi boottailla. Paitsi jos siinä on fglrx ajurit. Ja haluat katsoa välillä videoita ja välillä pelata. Silloin joudut boottailemaan AINA kun haluat vaihtaa ominaisuudesta toiseen. Seuraavassa ohjeet kuinka vaihdat ATI näytönohjainta Xv ja opengl -tilan välillä:

• aticonfig –initial  –ovt opengl
• aticonfig –initial  –ovt Xv

Noilla käskyillä aktivoidaan jompi kumpi tila sekä “unohdetaan” aikaisempi xorg.conf konfiguraatio. Ja aina muutoksen jälkeen tietokone on käynnistettävä uudelleen. Perinteisesti olin tottunut että grafiikkatila vain uudelleenkäynnistetään (esim. painamalla ctrl-alt-backspace). Mutta ATI:n fglrx -ajurien kanssa se ei riitä. Eli, “Linuxia ei tarvi bootata” -totuus on sitten ATI:n rikkoma. Tällaista se on kun kaupalliset (ja suljetut softat) tahot pääsee vaikuttamaan asioihin.
Paras näytönohjain tuntuu olevan Intelin piireillä olevat. Siinä toimii Linuxin työpöytäefektit, videoiden katsominen ja ilmeisesti myös 3D pelit. Ja ajurit on avoimeen lähdekoodiin perustuvat.

Nvidia tekee pitälti ATI:n tavoin suljettuun ohjelmistoon perustuvaa Linux ajuria. Mutta siinä sentään toimii kaikki kolme asiaa yhtäaikaa: videot, 3D ja työpöytäefektit. Eli - jätä ATI ostamatta. Ja emolevyt missä ei toimi muut näytönohjaimet.

… sitä enemmän tuntuu siltä että pitää pysyä poissa sieltä.

Sain AutoCAD tiedoston jossa on meidän tulevan kesämökin piirustukset. Halusin saada paremmat näkymät siihen Autodeskin omalla katseluohjelmalla ja se on vain Windowsille. Joten päätin sit pitkästäaikaa käynnistää kannettavan tietokoneen sille puolelle. Samalla halusin nähdä Googlen uuden selaimen, Chromen. No - selain latautui ja asentui ongelmitta. Ei tarvinut edes uudelleenkäynnistää Windowsia ;-)

Autodeskin ilmainen katseluohjelma vaati jotain Microsoft C++ -paketteja, DirectX 9.0:n ja MSXML-jotain. Mutta kun ne oli asentuneet, ei konetta tarvinut edelleenkään käynistää. Hienoa, nehän ovat oppineet!  Sain avattua DWG tiedoston mutta en oikein ymmärtänyt sen päälle miten vaihdetaan eri näkymiä ja saadaan sopivat “layerit” esille. Ja pian haparoinnin jälkeen hiiren kursori katosi sitten näytöstä. Huomasin kyllä että hiiri oli jossain siellä liikkunut, kun valikot elivät hieman kun hiiri oli sen päällä.Yritin aikani saada ohjelmaa sammutettua mutta se piti sitten lopettaa TaskManagerista. Kiitos siitä!

AutoCAD puuhastelun jälkeen muistin että ZyXEL ADSL modeemiin on joku Windows hallintasofta. Sain sähköpostia heidän tukipalvelusta kun valittelin ongelmista laitteen konfiguroinnin kanssa. No - latasin Googlen selaimella ohjelman mutta sehän onkin vain firmware päivitystyökalu joka laittaa samalla oletuskonfiguraation sisään. Ja laitteen firmware on jo uudempi kuin siinä tiedostossa tullut. Samalla latasin PDF tiedoston josta voisin katsoa konfigurointi ohjeita, jospa siellä olisi telnet -käyttöliittymään paremmat ohjeet. Mutta - Acrobat Reader 7 herjasi että PDF tiedosto on vioittunut. En uskonut asiaa ja latasin tiedoston varalta uudestaan. Mutta, ei edelleenkään toimi. Olin tarkistamassa Acrobatin versiota ja samalla huomasin että sieltä löytyi “korjaustyökalu”. Laitoin sen käyntiin ja näytti hyvältä, vain 4 minuuttia. Samalla puuhastelin muuta ja vilkasin uudelleen edistymistä. Tälläkertaa arvio oli että kestää vielä 12 minuuttia. Häh - eikö Windowsilla saa samaan aikaan tehdä mitään muuta? No, sammuttelin sitten muut puuhastelut pois ja pian aika putosi taas reilusti, enään 4 minuuttia. Mutta me menikin sit loppuun muutamassa sekunnissa. Hienoa, välillä näinpäin. Mutta sitten tulikin seuraava iloinen yllätys - Acrobat haluaa että Windows käynnistetään uudestaan.

No - nyt olikin sitten hyvä syy käynnistää tietokone uudestaan - tällä kertaa takaisin tuttuun ja turvalliseen Linuxiin! Jäi mökin CAD kuvien katselu, ADSL modeemin ohjeita voin yrittää lukea Linuxilla (ne PDFt on rikki!) ja odottelen vielä Chrome selaimen Linux versiota. Ja loput Windows puuhasteluyritykset olen sitten jo unohtanutkin.

Olen käyttänyt KVM virtualisointia pääasiallisena Windowsin ajamiseen. KVM toimii hyvin, siinä ei ole tullut mitään Windowsin sekoiluja (niin hyvin kuin Windows voi vain toimia ;). Mutta KVM:ssä on muutamia puutteita verrattuna Vmwareen ja VirtualBoxiin.
Windosia käyttäessä näppäimistö ei toimi täydellisesti. Käytän KVM:ssä oletusnäppäimistöasetuksia. Mutta kun painan esimerkiksi näppäintä “<”, en saa sitä ulos. Samoin myös heittomerkki ja tähti ei tule ulos

Tähän ongelmaan löysin apua ohjelmasta nimeltään Synergy. Asensin client -ohjelman Windowsille ja host Linuxille. Synergyllä voidaan jakaa yksi näppäimistö ja hiiri usealle tietokoneelle. Siirrät vain hiiren kuvaruudun johonkin reunaan, se ilmestyy toisen tietokoneen ruudulle. Ja näppäimistö ja hiiri toimii siinä koneessa sitten täydellisesti. Tässä KVM tapauksessa virtuaalikone ja fyysinen kone on samalla näytöllä, joten hiiri hyppääkin virtuaalikoneen ruutuun. Lisäksi Synergy osaa siirtää myös leikepöydän sisällön!

Näppäimistöä ja hiirtä jakavassa koneessa käynnistetään synergys -ohjelma ja Windowsissa Synergy konfiguroidaan ottamaan yhteyttä isäntäkoneen IP osoitteeseen. Eli käytössä täytyy olla NATtattu verkkoyhteys, jolloin isäntäkoneen IP on kiinteä.

Kesäloman aluksi tuli ostettua halpis-kannettava. Toimitan sen siskolle käyttöön, mutta halusin tehdä koneeseen muutamia muutoksia ennen sen toimittamista. Joten kerron tässä miten asiat sitten menikään…

PS. Slashdotissa on vastaava juttu Lenovo -koneesta jossa tarjottiin rahaa takaisin. (more…)

Tietoviikko kirjoitti otsikon mukaisen artikkelin 14.6.2008. Keskustelussa oli mukana tunnettuja Suomalaisia IT päättäjiä.

Keskustelussa huomasi asenteet jo heti alkuunsa. Microsoftin teknologiajohtajan mielipide oli arvatenkin sitä mitä on. Ilman muuta hänen pitää kehua työnantajansa tuotteita, “sen lauluja laulat jonka leipää syöt”. Arvostettu suomalainen tietokirjailija tekee materiaalia “suurelle käyttäjäyleisölle” joten myös hänellä on siihen vetäviä mielipiteitä. Olisin vain odottanut neuraalimpaa kantaa häneltä. Kolmas edustaja on Tampereelta, hänet tiedän ennestään hauskana puhujana. Hän kannattaa selkeästi avointa ohjelmistoa (siis ei yksinomaan Linuxia) ja hänen perustelut ovat erittäin fiksuja.

Tässä on siis minun kommentit toimittajan esittämiin väittämiin sekä kommentteja osanottajien kommenteista. (more…)

Windows tulee menestymään koska se tulee halvemmaksi kuin ilmainen Linux. Näin sanoo Microsoftin Steve Ballmer Information Week -lehden haastattelussa. Steve Ballmer vertailee Total Cost of Ownership (TCO) -hintaa eli kokonaiskustannuksia palvelun toimittamiselle. Kun yritin Microsoftin sivulta etsiä TCO:sta juttua, löysin mielenkiintoisen kuvan TCO kustannuksien jakautumisesta. (more…)

Microsoftin tietoturva-asiantuntijat ovat todellisia asiantuntijoita. He osaavat vain valehtelemisen asiantuntemuksen. Tai ehkä kyseessä ei ole valehtelu vaan “kaikkea ei tarvitse aina kertoa, kunhan annetaan vain itsestä parempi kuva”.

Windows Vistaan julkistettiin juuri SP1 pävityspaketti. Ja se korjaa lähes 600 tietoturvaongelmaa ja bugia. Ja muutama viikko aikaisemmin Microsoftin “asiantuntijat” kertoivat että Vistassa ei ole ollut vuoden aikana kuin vain 36 haavoittuvuutta ja Ubuntussa (6.06) 227 haavoittuvuutta. Eli Microsoftin mukaan heidän noin 550 on vähemmän kuin Linuxin 227.

Microsoft teki aikanaan julkistuksen että ilmainen Linux tulee kalliimmaksi kuin Windows, kun vertaillaan palvelun kokonaiskustannuksia. Ja otetaan vielä huomioon että Linux laitevaatimukset pienemmät (=halvemmat). Joten tästä voidaan päätellä että Windows asiantuntijat ovat halvempaa työvoimaa kuin Linux asiantuntijat.
Joten on mukava olla se paremmin palkattu asiantuntija ;-)

Kävin työn puolesta opiskelemassa hieman Ubuntu Linuxin koulutusta Canonicalin pääkonttorissa Lontoossa. 3 päivän kurssilla tuli käytyä läpi opetusmateriaali, opetusympäristön kasaaminen ja hieman Ubuntun filosofiaa. Kouluttajana meillä oli PhD Chris Brown sekä koulutusjärjestelijänä Billy Cina.

Samalla tapasin matkalla myös miljonäärin, kosmonautin ja etelänapamatkaajan Mark Shuttleworthin. Hän on ihan tavallinen minun ikäinen kaveri joka työskentelee avokonttorissa muiden työntekijöidensä keskellä. Hän lahjoitti omistuskirjoituksellaan minulle “The Official Ubuntu Book” kirjan. Mark tienasi miljoonansa myymällä ensimmäisiä CA-sertifikaatteja julkaisevan yrityksensä Thawten VeriSignille. Avaruusmatkan ja etelänaparetken jälkeen hän perusti yrityksen Canonical ja palkkasi sinne tuttuja Linux kehittäjiä. Puoli vuotta sen jälkeen he julkaisivat ensimmäisen Ubuntu Linuxin. Nyt Canonical myy sekä Linux tukea että koulutusta. Ja samalla ylläpitää ja päivittää Ubuntu Linuxia kaikille ilmaiseksi.

Olen nyt sitten Ubuntu kouluttaja numero 16 ja Pohjoismaihin niitä ei muita sitten tulekaan. Odotan mielenkiinnolla ensimmäisiä Ubuntu kursseja, ainakin Delliltä pitäisi tulla järjestelmäasentajia kursseille. Ja tietysti myös muista firmoista jotka ottavat mahdollisesti Ubutuja käyttöön. Ubuntu on toistaiseksi ollut vain työpöytä Linuxeissa mutta myös palvelinpuolelle Ubuntut sopii. Varsinkin LTS (long-term-support) versiot ovat siihen sopivia. Ja mikäli Linux tuntuu huolestuttavan, saa siihen ostettua Canonicalilta tukea. Eli pitkälti niinkuin RedHat Linuxeihin.

Ubuntu kurssit tähtää pääasiassa LPI-1 sertifiointiin. LPI tulee sanoista Linux Professional Institute ja tämä sertifiointitesti pyrkii olemaan Linux toimittajariippumaton. LPI testien 101 ja 102 lisäksi on olemasas myös Ubuntun oma testi LPI-199 ja näiden testien jälkeen saa tittelin Ubuntu Linux Professional. Tervetuloa Ubuntu osaajien joukkoon.

Alkaa ottamaan päähän nykyisin tuo laitevalmistajien piittaamattomuus Linux tuesta.
Olen käyttänyt pitkän aikaa Logitechin langatonta näppäimistöä ja hiirtä. Nyt sen kanssa on alkaut olemaan ongelmia ja en tiedä mistä ne johtuu. Asiakaspalvelusta ei saa muuta kuin etsittyä tietoja ja siellä ei löydy halaistua sanaa Linuxista.
Ongelmana on joko paristojen loppuminen tai radiosignaalin häiriöt. Paristo-ongelma ratkeaa kun vaihtaa uudet. Mutta kun se ei auta. Näppäimistön painelussa menee välillä yli puolet ohi ja toisinaan taas sama näppäin jää toistamaan lähes 10 merkin verran.
No, yritäppäs etsiä internetistä (voit tietysti kokeilla myös Logitechin sivua) tietoja. On kyllä keskustelua että “katso Logitechin paristo-mittarista”, josko paristot on loppu. Mutta sitä kun ei ole Linuxille. Ja jossain sanotaan että katso hiiren omasta paristomittarista. Jaa… ei tässä kyse ollut hiirestä, eikä hiiri (juuri nyt) pätki. Toinen tärkeä asia olisi langattoman näppäimistön salaus… Ainakin Microsoftin näppäimistöt käyttää yksinkertaista XOR salausta ja se aukeaa yhdellä 255 avaimesta. Miten on Logitechin kanssa? Windowsilla muistan nähneeni Windowsille Logitechin ajurin joka laittaa pidemmän salausavaimen näppäimistöön ja vastaanottimeen. Mutta teepäs se Linuxilla.
Jospa yrittäisi etsiä langattoman Bluetooth näppäimistön jonka merkki ei ole Logitech tai Microsoft. Siinä on vielä parempi salaus ja ne on kaikki standardin mukaisia. Mutta saako niistäkään pariston tasosta tietoa? Taitaapa jäädä sekin sitten hankkimatta…