On my way

Tietoviikko kirjoitti otsikon mukaisen artikkelin 14.6.2008. Keskustelussa oli mukana tunnettuja Suomalaisia IT päättäjiä.

Keskustelussa huomasi asenteet jo heti alkuunsa. Microsoftin teknologiajohtajan mielipide oli arvatenkin sitä mitä on. Ilman muuta hänen pitää kehua työnantajansa tuotteita, “sen lauluja laulat jonka leipää syöt”. Arvostettu suomalainen tietokirjailija tekee materiaalia “suurelle käyttäjäyleisölle” joten myös hänellä on siihen vetäviä mielipiteitä. Olisin vain odottanut neuraalimpaa kantaa häneltä. Kolmas edustaja on Tampereelta, hänet tiedän ennestään hauskana puhujana. Hän kannattaa selkeästi avointa ohjelmistoa (siis ei yksinomaan Linuxia) ja hänen perustelut ovat erittäin fiksuja.

Tässä on siis minun kommentit toimittajan esittämiin väittämiin sekä kommentteja osanottajien kommenteista.

1. Linux on turvallisempi kuin Windows
Kyllä. Linux käyttää UNIXeihin perustuvaa turvallisuusajattelua. UNIX järjestelmiä on ollut 70-luvulta lähtien ja silti niihin ei ole tullut kovinkaan paljoa viruksia, matoja tai muita haittaohjelmia. Mutta toisaalta UNIXien tietoturva on osaltaan vanhentunut ja ei vastaa nykyisiä tarpeita. Joten Linuxiin olevat tietoturvalaajennokset tekevät siitä entisestään turvallisemman. Oletuksena Linux ei tarvitse antivirus ohjelmistoa eikä palomuuria. Mutta tietoturvapäivityksiä Linux käyttöjärjestelmät tarvitsevat!
Kuten Microsoftin edustaja sanoi, “molemmat voidaan tehdä turvallisiksi”. Windows puolella tämä tarkoittaa että joudut ostamaan antivirus ohjelmiston sekä asentamaan palomuuriohjelman (ja vielä haittaohjelmienpoisto-ohjelman). Tämä tarkoittaa sitä että rahalla Windowsista saa turvallisemman mutta samalla koneen tehot menee sitten näiden turvaohjelmien ajamiseen. Linuxissa antivirusohjelmisto sekä palomuuri on muiden tietokoneiden suojaamista varten, ei sitä itseään varten. Linux on perus asennukseltaan jo turvallinen. Mutta tietoturvan voi kuka tahansa rikkoa, esimerkiksi käyttämällä huonoja salasanoja.

2. Avoimissa ohjelmissa on parempaa koodia kuin suljetussa
Tähän on vaikea vastata, onko joku nähnyt suljetun ohjelmiston koodia (paitsi omaasa, joka on aina “täydellistä” :)?!?! Ja ennenkaikkea, käyttääkö suljettu ohjelmisto yhtään avointa koodia luvattomasti? No, toivoisin ainakin että palkatut ohjelmoijat tekevät parempaa koodia kuin ilmaiseksi ohjelmoivat tahot. Avoimen ohjelmiston koodia katsoo useat riippumattomat tahot. He voivat kommentoida mahdollisia bugeja ja ennenkaikkea tietoturva-aukoista nostetaan meteliä. Ja avoimen koodin yhteisö kyllä paikkaa ohjelmansa todella nopeasti.
TS kommentoikin hyvin että “ei sitä huonoa ohjelmakoodia viitsisi muille näyttää”. Suljettua koodia ei tarvitse näyttää.

3. Linux ja avoimen koodin ohjelmat tulevat organisaatiolle halvemmaksi kuin suljetun koodin
Edellisessä blogissani kävin tätä asiaa läpi. Microsoftin edustaja puhuu edelleen “elinkaaresta”. Kun yrityksen tietojärjestelmät on integroitu Microsoftin tuotteisiin, on erittäin kallista mennä siitä sitten pois. Joten sitä voidaan syyttää että avoimiin järjestelmiin siirtyminen tulee kalliiksi. Kyllä, valitettavasti. Mutta tuo raha pitäisi ottaa tämän kalliin järjestelmän toimittajalta. Avoimet rajapinnat ja standardit pitäisi olla myös Microsoftin tuotteilla. Tampereen kaupunki ja kuntayhtymä on tehnyt erinomaisen päätöksen pysyä avoimissa järjestelmissä. Se tulee halvemmaksi koko “elinkaaren” aikana. Tampere voi kilpailuttaa eri toimittajia ja vaihtaa sitä milloin vain. Uusi toimittaja vain jatkaa saman avoimen ohjelmiston ylläpitoa. Kilpailutus helpottuu, toimittajia voi olla useita ja myös järjestelmän laajentaminen onnistuu avoimien rajapintojen vuoksi.

4. Avoimen koodin järjestelmissä vastuunkantajaa ei voida nimetä
Tämä on varmasti monille hyvä kysymys. Pitää katsoa eri perspektiiveistä asiaa eikä vain palveluntarjoajan, järjestelmätoimittajan tai loppukäyttäjän kannalta. Jos joku yritys tai vastaava taho päättää tehdä projektin avoimella ohjelmistolta, suosittelen olemaan yhteydessä COSSiin (Centre of OpenSource Software). Siellä kerrotaan kuka ottaa minkäkin vastuun ja keneltä voi vaatia mitäkin.
Jos yritys hankkii IT toimittajan toteuttamaan avoimen ohjelmiston projektin, silloin tämä toimittaja ottaa vastuun ohjelmistosta. Mikäli yrityksen oma IT väki päättää ottaa avoime ohjelmiston käyttöön, silloin he kantavat sen vastuun, heidän uskoisi osaavan silloin sen ohjelmiston sisällön riittävän hyvin. Jos saat ohjelmiston ilmaiseksi, et voi mennä vaatimaan siitä korvauksia tai tukipalveluita! Maksetusta tuotteesta voit vaatia sitä, siksihän sinä siitä maksat. Ilmaisesta on turha mennä vaatimaan yhtään mitään. Mutta toisaalta jos yrityksessä on taitavaa IT väkeä, he osaavat ottaa kaiken irti avoimesta, ilmaisesta ohjelmistosta. Suljettua ohjelmistoa ei paljoa pääse muuttamaan, paitsi - rahalla saa…

5. Avoimen koodin lisenssiasioita/sopimuksia ei ymmärrä erkkikään
Sopimuksia on aina yhtä erilaisia kun on asiakas/toimittaja sitoumuksia. Avoimen lähdekoodin maailmassa puhutaan yleisesti GPL lisensseistä, siitä on nyt 3 versiota olemassa. Se ei ole paljoa. Lisäksi on muutamia muita lisenssejä, kuten LGPL ja BSD-lisenssit. Yleisesti ottaen näissä lisensseissä on se, että koodia saa vapaasti muuttaa ja vapaasti käyttää niin pitkään kun sitä ohjelmistoa ei myydä tai anneta eteenpäin. Mikäli yritys ottaa itselleen jonkin avoimen ohjelmiston käyttöön, he saavat itse käyttää sitä vapaasti. Mutta mikäli esimerkiksi laitevalmistaja laittaa myytävään laitteeseensa ise muokattua avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, alkaa tulemaan ongelmia. Laitteen mukana tulisi saada muokatun ohjelmiston lähdekoodi. Tämä on monille yrityksille vaikea pala. Heille suosittelen silloin BSD lisenssillä olevaa ohjelmistoa. Tai “kirjoita itse kaikki koodi”.
“Toimittajan vastuu ei katoa mihinkään”, tämä tarkoittaa sitä että taho jolta olet ostat tuotteen/palvelun, he vastaavat siitä. Eihän tuossa ole mitään epäselvää?
Toivoisin kaikkia epäileviä tahoja ottamaan yhteyttä COSSiin, siellä osataan neuvoa näissä asioissa. Ja uskoisin tämän Erkin ainakin tietävän tärkeimmät asiat lisensseistä ja sopimuksista.

6. Linux ei sovi vaikeakäyttöisyytensä takia työasemiin
Tämä on minun suosikki, Linux ei ole vaikea :-). Tai se on, jos on tottunut vain Windows- työpöytään, Officeen ja palvelimiin. Oikeasti Windows on vaikea! Jos saat uuden tietokoneen ja siihen on asennettu Windows, sinulta kysellään heti monia ihmeellisiä asioita: monimutkaista lisenssiavainta, joudut soittamaan johonkin puhelinnumeroon, näppäilemään lisää vaikeita koodeja, tekemään jotan tunnuksia, käynnistämään internetin ja mitä kaikkea muuta?!?! Tai vähän kokeneemmat käyttäjät asentavat Windowsin itse - joudut etsimään jokaiselle laitteelle ajureita internetistä - miten etsit internetistä kun internet ei edes toimi vielä kun puuttuu verkkokortin ajurit?!?! Näytönohjain ajuri, mikä näytönohjain? Mikä äänikortti? Mikä multimedialaite löydetty? Mistä minä tiedän?!?!?! - Niin, onko Windows helppo?
Tunnustan, ei Linuxkaan ole ihan helppo. Kiitos laitevalmistajien, harva niistä tekee Linuxille ajureita. Jos sattuu olemaan sellainen laite tietokoneessa johon ei ole Linux ajuria, sitä ei sitten vain saa toimimaan. Piste. Tästä saa syyttää vain laitevalmistajaa - Linuxia ja yhteisöä on turha syyttää.
No, toisinaan valitetaan että Linuxia pitää käyttää komentoriviltä. Sitä ei ole pakko käyttää komentoriviltä. Monia asioita voi kuitenkin tehdä sieltä kylläkin huomattavasti paremmin. Samoin kuin Windowsissa, joitain asioita pitää tehdä registry-editorilla ja/tai komentoriviltä. Onko se sitten helppoa?
Kuinka saat Windowsille asennettua ohjelman jolla saat avattua tiedoston jotain.dxf? Wikipediasta löytyy lista ohjelmia jotka osaa avata sen. Sieltä löytyy esimerkiksi Blender ja QCad. Ubuntu Linuxilla molemmat löytyy ohjelmien asennus -valikosta. Windowsilla menet surffailemaan internettiin ja etsit sopivaa asennuspakettia. Ohjelmat löytyy monesta eri paikasta, mikä niistä on oikea? Onko se sittenkään oikea ohjelma? Ei kai vain ohjelma sisällä troijalaista? Onkohan siinä viruksia? Linuxilla ohjelma ladataan ja asennetaan automaattisesti luotettavasta lähteestä. Ei mitään häslinkiä.
Niin, mikä onkaan helppo?

7. Linux-osaajia ei ole Suomessa tarpeeksi ja tai he ovat kalliita
Tämä on myös minun suosikki - Linux osaajat ovat kalliita. Paitsi että he eivät ole yhtään sen kallilimpia kuin Windows osaajatkaan. Edellisessä blogissa kommentoin että Linux osaajat olisivat kalliimpia. Mutta se on Microsoftin esitys aiheesta että heidän osaajat ovat halvempia. Mutta kuten tietokirjailija kommentoi, Linux osaajia ei vain sertifioida tarpeeksi. Osaajia löytyy ja sertifioidut osaajat ovat todella rautaisia ammattilaisia. Sillä ainakin RHCE sertifiointitesti on erittäin vaativa.
Osaavat tahot eivät välttämättä osaa myydä itseään ja näinollen luullaan että heitä ei ole. Tai erittäin pätevät ohjelmoijat ja osaajat voivat olla niin guruja että perus kanssakäyminen voi olla hankalaa. Mutta sama on myös Microsoft puolella. Linux osaajat kylläkin helposti luokitellaan myöhemmässä kappaleessa esitetyiksi “liian rennosti pukeutuviksi”. Mutta toisaalta jos vaihtoehtona on kalliiseen Armani -pukuun pukeutuva juippi, niin taidan enemmän uskoa sitä “rentoa” kaveria kuin kalliin näköistä kaveria. Kalliin näköinen kaveri vie kuitenkin minulta rahat ja käteen jää “ei mitään”. Rento kaveri voi tehdä homman “rennolla” aikataululla, joten siihen pitänee vain varautua.
Linux osaajia on Suomessa yhä enemmän. Microsoft on saanut laitettua jalkaa ovenväliin, kun he vievät Windowsia kouluihin, oppilaitoksiin ja julkishallintoon. Mutta mikäli Tampereen tyyppisiä kuntia tulee enemmän, Linux yleistyy ja osaajiakin tulee yhä enemmän.  Ja onneksi kevytkannettavat ja muuta halpistietokoneet sisältää Linuxin.
“Windows osaajia ei ole Suomessa tarpeeksi ja/tai he ovat kalliita” :D

8. Organisaatioiden tekninen väki vastustaa avoimen koodin järjestelmiä eniten
Tähän en osaa sanoa paljoa. Itse olen ollut organisaatioissa joissa ei vastusteta avointa koodia. Tärkeintä on että työ tulee tehdyksi, sillä ei ole väliä miten se on tehty - kunhan asia vain toimii. Lopputulos siis ratkaisee. Hinta on tietysti myös osa tätä ratkaisua. Ja jos yrityksellä on osaavaa väkeä, he voivat toteuttaa ratkaisut avoimella koodilla. Tekninen väki oikeasti käyttää itse avointa ohjelmistoa. Tiedän yrityksiä joissa IT tuki käyttää itse pääsääntöisesti Linuxia ja silti he tukevat yrityksen Windows käyttäjiä.

9. Linuxiin ei saa toimialakohtaisia bisnessovelluksia
Ai eikö? Mistähän bisnessovelluksista on kyse? Millä alustalla niitä on saatu? Ainakin kaikki UNIX alustalla olevat sovellukset on saatu erittäin helposti siirrettyä Linuxiin. Oracle tietokannat suositellaan ajettavaksi Linuxin päällä, suurin osa web sovelluksista tehdään Linuxin ja PHP:n pälle. ASP ja .NET sovellukset voidaan siirtää Linuxiin, vaikkakin monet yritykset haluavat tehdä niitä vain Microsoft alustalle (se “voiteluraha” kummasti kannustaa). Tällaiset päätökset lukitsee yritykset Microsoft maailmaan.Vastakkaiset päätökset alustasta voi vaihdella UNIX järjestelmien ja Linux järjestelmien välillä. Siellä voidaan kilpailuttaa sekä alustan toimittajia että sovellusten kehittäjiä ja ylläpitäjiä paljon vapaammin. Miten sitten AS/400 sovellukset? Ne ei siirry ainakaan Windows alustalle yhtään sen helpommin kuin Linuxiinkaan.

10. Avoimen koodin järjestelmät ovat Suomessa yhtä kuin Linux koululuokissa ja OpenOffice oikeusministeriössä
Niin, Microsoftilla on pakko mainostaa että missä kaikkialla niitä käytetään. Avoimen koodin järjestelmillä ei ole mitään pakkoa esittää ja mainostaa että “hei, me toimitaan myös täällä”. Microsoft on voittoa tavoitteleva yhtiö jonka on pakko tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Ja kaikki tämä voitettu raha kannetaan Yhdysvaltoihin osakkeenomistajille ja verona sikäläiselle valtiolle. Uskaltaisiko kukaan koskaan kysyä paljonko Suomesta menee Microsoftin rahaa pois maasta?
Avoimessa koodissa raha jää Suomeen ja Suomalaisille osaajille. Jos kehitetään avoimen koodin ohjelmistoa yritykselle soveltuvaksi, siinä rahaa ei mene kenellekään muulle kuin Suomalaiselle koodaajalle. Paitsi jos se taas ulkoistetaan Intiaan tai muualle maailmaan.
Nämä toimittajan keksimät väitteet ovat aikalailla FUDia.

11. Erilaisia linux-jakelupaketteja on liikaa
Niin, onko iso tarjonta hyvä vai huono asia? Jos kaupan hyllyllä on sataa erilaista leipää tarjolla, onko se hyvä vai huono asia? Tietysti se olisi hyvä asia jos vastakkaisena vaihtoehtona olisi vain kahta melkein samanlaista leipää.
No, laitevalmistajilla ja tukipalveluilla on tietysti ongelmia kun heillä pitäisi tukea 250 erilaista Linux jakelua. Mutta loppujenlopuksi kaikki Linuxit käyttää samoja ohjelmistoja. Linuxin ydin (kerneli) on samasta lähdekoodista, jos laitevalmistajat tekisivät hyvät ajurit, ne olisi mukana kaikissa kerneleissä. Ohjelmistot on myös samoja, sama Apache löytyy lähes kaikista jakeluista, myös sama OpenOffice ja Thunderbird sähköposti sekä Firefox löytyy kaikista. Jakeluissa on tietysti eroja, mutta loppujen lopuksi kaikki on samaa (”leipää”). Ei riittää että tukee yleisimpiä Linux jakeluita, RedHatia ja SUSEa, Ubuntua ja Debiania. Muut Linux jakelut ottavat laitevalmistajien tuen (esim ajurit) sitten omiin jakeluihinsa.
Minkähän Windows Vistan minä ottaisin? Home Basic tulisi koneessa, mutta sillä ei voi katsoa Digi-TV:tä helposti, pitäisikö sittenkin ostaa tuo kalliimpi? Eli sitten minulla olisi kaksi lisenssiä yhdessä tietokoneessa?!?! Vai asennanko vain Ubuntu Linuxin jossa kaikki on tasa-arvoisia. Ja voisin vielä yrittää vaatia Microsoftilta Vistan rahoja takaisin!

12. Linux-väki voi pukeutua rennommin kuin muut
Onko pukeutuminen määritelty jossain että kaikilla pitää pukeutua samalla tavalla? Tämä  on aika naurettava vaatimus että yrityksessä omassa työpisteessä työskentelevän pitäisi pukeutua tietyllä tavalla. Ymmärrettävää tietysti on että asiakaspalvelussa kasvokkain istuvan henkilön tulisi olla siistististi pukeutunut. Pankeissa ja kaupoissa työntekijöillä on yhteneväiset vaatteet jotka yritys itse on hankkinut työntekijöilleen. Mutta mistä tiedät miten joku puhelinpalvelussa oleva taho on puketutunut? Sillä ei ole mitään väliä.
Linux väki osaa pukeutua siististi asiakastapaamisiin jos yritys niin vaatii. Mutta työnteko on rennompaa rennoissa vaatteissa. Miksi rakennusmiehillä on väljät vaatteet ja jopa verkkarit? Hekin tapaavat työssään päivittäin eri yritysten edustajia ja kollegoita.
Pukupakko on ahdistavaa, valinnanvapaus on aina hyväksi!