Kohta on tullut oltua viikko työttömänä. Siis sellaista että ei tarvi aamulla herätä työpaikalle (ei kyllä ennenkään tarvinut), ei tarvi vastailla puheluihin, lukea firman sähköposteja eikä selitellä kenellekään tekniikan saloja.
Mutta toisaalta tässä on nyt tuntunut olevan vain tekemisen puute. Se meinaa stressata. Tulevaisuus on epävarmaa, ei tiedä millaista työtä tulee tekemään ja kuin pian sitä pääsee tekemään. Samoin myös palkkaus huolestuttaa. Joudun pudottamaan palkkavaatimustani varmaan ainakin 1/4 osan pois.
Toinen vaihtoehto olisi että perustan oman firman. Mutta siinä ei ole taattua ja varmaa tuloa tiedossa. Ainakaan tällä hetkellä ei ole asiakkaita tiedossa joilta voisi saada säännöllisiä tuloja. Mutta omassa yrityksessä on se hyvä puoli että voi tehdä melkein mitä itse vain haluaa. Mutta se “mukavin homma” ei vain taida tuottaa aina parasta rahamäärää firmalle/itselle.
Myös työvoimatoimistossa juokseminen on hurjaa. Pitää toimittaa jos jonkinlaista liitettä ja todistusta eri suunnilta. Yksikin paperi on nyt sellainen että ensin minulle toimitetaan siitä alkuperäinen kappale, tämän jälkeen minä allekirjoitan sen ja lähetän takaisin. Ja sitten toinen puoli laittaa siihen allekirjoitukset ja leimat ja vasta sitten se toimitetaan minulle. Ja lopulta minä voin toimittaa sen työvoimatoimistoon. Ja arvatkaa haluaako ne tällaiset paperit heti sisään?!
No nyt pitäsi osata vain olla stressaamatta ja nauttia vapaasta. Pitäisi saada vain kavereita mukaan vaikka ulkomaan matkoille tai muutoin harrastamaan. Mutta joko kavereilla ei ole aikaa (ovat töissä) tai rahaa (ovat työttömiä). Tai sitten vain pitää yksin kiivetä lentokoneeseen ja katsoa minne se vie…